top of page

Uusi vuosi ja hiukan uusi tuuliakin

Uuden vuoden vaihtumista meidän perheessämme vietettiin kotisohvalla lasten nukkuessa. Mieheni katsoi televisiota ja minä höpisin tapani mukaan Facebookissa. Mietin, olisiko mikään juhlakutsu saanut ahteriani sohvalta ylös, sillä olen alkanut yhä enemmän viihtyä kotona villasukissa ja oloasussa. Jos minut olisi osattu teleportata suoraan kinkereihin ja olisin lähtökohtaisesti näyttänyt photoshopatulta, olisin ehkä voinut harkitakin. Vuodenvaihde oli siis sangen rauhallinen ja hyvä. Ilotulitusta kävimme katsomassa lasten kanssa Varissuolla iltakahdeksalta, kuten aiempinakin vuosina. Lapset olivat pukeutuneet suojalaseihin ja meillä aikuisillakin säilyi näkö, sillä paukuttelu oli hyvin maltillista siinä ihmispaljoudessa. Uudenvuodenpäivänä kuvasin vauvoja synnytysvuodeosastoilla ja vauvapaljoudesta huolimatta ilmassa oli pyhän tuntua. Vaikka kuvattavia vauvoja oli paljon, koriini asettelin vain kaksi tämän vuoden puolella syntynyttä nyyttiä, muut kuvattavat vauvat olivat päättäneet kuulua vielä vuoden 2015 porukoihin. Tulevana tiistaina luvassa on kauan odotettu palaveri lastenklinikan ylihoitajan ja keskolan hoitajan kanssa keskosvauvojen kuvauksiin liittyen. Kuvausten tarkkaa alkamisajankohtaa en uskalla vielä luvata, mutta käytönnön asioista palaveroituani olen sen asian tiimoilta paljon viisaampi ja tulen varmasti raportoimaan siitä myös täällä blogissa. Tätä seuraa myös uusien esitteiden työstö, sillä kuvaustapa ja -paketit tulevat todennäköisesti poikkeamaan synnytysvuodeosastoilla tehtävistä kuvauksista. Miljöökuvauksia tuskin tullaan tekemään näillä pakkaslukemilla, mutta kotikuvaukset ovat silti mahdollisia. Eilen sain kuvata aivan ihanaa yksivuotiasta poikaa, joka kuin nappia painamalla rauhoittui kuvausten alkaessa. Alkuun tullessani heidän kotiinsa poika vierasti hieman ja päätinkin antaa hänen rauhassa katsella, kun pystytin studiota. Jo hieman ennen kuvausta sain niin leveitä hymyjä, että arvelin kuvauksen olevan helppo ja olihan se. Pieni ihminen istui aloillaan kuin nakutettu, eikä ollut moksiskaan salamavalojen räiskeestä tai rekvisiitan vaihtumisesta.

Olen saanut mielettömän ihanaa palautetta sähköpostiini ja niistä kovasti innostuneena aina ymmärrän tekeväni juuri sitä, mitä haluan. Kuinka onnekas olenkaan! Rauhallista illanjatkoa teille kaikille! -Hanna

bottom of page